11.3.2013

Olenko onnellinen normaalipainoisena?

Juttelin tässä yksi päivä minulle läheisen ihmisen kanssa. Hän kysyi, että luulenko laihuuden ratkaisevan kaikki ongelmat ja epäkohdat elämässä sekä elämän olevan silloin parempaa?? Aloin miettimään asiaa.
Miksi aloin laihduttamaan? Miksi halusin muuttaa elämääni? Mikä elämässäni oli huonosti? Muun muassa näitä kysymyksiä olen pyöritellyt mielessäni.
 
Niin kuin varmasti moni muukin ylipainoinen, minäkin, olen yrittänyt  laihduttaa kymmeni ja taas kymmeniä kertoja. Siinä onnistumatta. Epäonnistuminen johtaa entistä syvempään sykkyyteen ja syömiseen. No, mikä tällä kertaa sitten olisi toisin. Miksi tällä kertaa onnistuisin?
Tällä kertaa aloittaessani elämäntapamuutosta, koin että elämäni on enemmän hallinnassa kuin aiemmin. Moni asia oli hyvin ja pystyin keskittymään siihen, että pystyisin muuttamaan elämääni. Olenkin nyt tämän viimeisen seitsemän kuukauden aikana muuttanut elämääni, voisin jopa sanoa, huomattavasti. Paino on pudonnut lähes 30  kiloa (jeeee :D ) ja olen pikku hiljaa kasvattanut itsetuntoani ja tervettä tyytyväisyyttä itseeni.
Ihan viime päivinä olen saanut kuullu useita kertoja, että olen laihtunut ja muuttunut edukseni. :) Nämä ovat tietysti mukavia asioita kuulla. Ja nyt kun muutkin sen huomaavat, en voi kieltää ettenkö itsekkin sitä huomaisi. Tietysti toivon, että niin minä itse kuin muutkin olisivat tästä muutoksesta iloisia.
Tämä läheiseni esittämä kysymys/kommentti laittoi kuitenkin miettimään, että miksi näin luulisin käyvän. En hae laihtumisellani mitään maailman parannusta tai mitään muutakaan maagista. Haluan olla terve, ja monesti terveyteen liittyy myös painonpudotus. Haluan oikeasti elää elämääni tyytyväisenä siihen. Miksei edes lähimmäiseni tue minua? Onko se kateutta vai mitä?
Voin kyllä rehellisesti sanoa, että tulen varmasti olemaan onnellisempi normaalipainoisena kuin lihavana. Olen sitä jo nyt. Mutta laihuus tai normaalipaino ei takaa täysin huoletonta ja muutenkaan täydellistä elämää. Miksen saisi näyttää onnellisuuttani? Miksen saisi näyttää kuinka tyytyväinen olen saavutuksiini ja tavoitteiden täyttymisiin?
 
Kuitenkin edelleen huono itsetuntoni estää näyttämästä sitä oikeaa ja aitoa iloisuutta ja tyytyväisyyttä saavuttamiini muutoksiin. Ehkä senkin aika on joskua. Aina kaikki positiivinen muutos omassa elämässä ei ole samaa myös muille.
Näitä kysymyksiä voisi pohtia tunti kaupalla, tässä niistä muutamia. :) Kaikesta huolimatta sisälläni on paljon iloa ja riemua jo saavuttamastani. Ja sitä riemua ei voi kukaan estää. :)
 
Kuvituksena tämän päivän auringonlaskua meren äärellä. :)

9 kommenttia:

  1. Moi, löysin juuri blogis kun etsin tsemppiluettavaa omaan projektiini. Näyttää kivalta ja pitää rueta seuraamaan. Jos innostaa kurkata minun laihdutusblogia niin tervetuloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetulloo Helina! Minäpä käyn lukemassa sinunkin tarinaa. :)

      Poista
  2. Mulle on esitetty sama kysymys. Ajattelen itse, että kertoo kysyjästä enemmän :) mä oon tässä parin vuoden aikana joutunut purkaan monenmoisia ongelmia ja niitähän elämässä on aina. Se mitä voi muuttaa on oma asenne eikä se ole kiloista kiinni. Mulla halu huolehtia itsestäni näkyy sitten monella osa-alueella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kysyjä vois kattoo peiliin. :) Ihan varmasti tulee kaikenlaista mullekkin vastaan, mutta kaikesta selvitään. :)

      Poista
  3. Otsikon kysymys on tosiaan äärimmäisen vaikea.
    Mä olen vastannut siihen ehkä 117 kertaa viimeisien vuosien aikana.
    Sairaus minussa vastasi kysymykseen aina että ei tietenkään ole - onnellinen voi ainoastaan olla 52 kilossa. Millään muulla ei ole väliä.
    Pelokkuus väittää että on mahdotonta olla koskaan onnellinen.
    Toiveikas minä uskoo onnellisuuteen jokaisessa hetkessä.
    Järjen ääni vastaa, että onnellisuus on optimaalisinta sinä hetkenä kun ylimääräiset äänet ajatuksissa ovat viimein hetkisen hiljaa.

    :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin järkevästi olet asiaa ajatellut. :)

      Poista
  4. Voin kyllä rehellisesti sanoa, että tulen varmasti olemaan onnellisempi normaalipainoisena kuin lihavana. Olen sitä jo nyt. Mutta laihuus tai normaalipaino ei takaa täysin huoletonta ja muutenkaan täydellistä elämää.

    Tuo sun ylläoleva kiteyttää kyllä loistavasti, kuinka olet oikeilla raiteilla...ainakin minun mielestäni ja minun omankokeman perusteella. Mulla ainakin on käynyt juuri noin. Olen miljoonakertaa tyytyväisempi, olen itsevarmempi, koska pidän itsestäni jne...., mutta tietyt asiat on ja pysyy.

    Ja sanosmuuta..se on kateutta...ehtaa sitä ja jos ei kateutta uudesta paremmasta ulkomuodosta, niin ainakin siitä, että sulla on se kyky ottaa itseäsi ja elämääsi niskasta kiinni ja tehdä muutos kohti terveellisempää minää.

    VastaaPoista
  5. TSEMPPIÄ IHAN MILJOONASTI! Seuraan sun blogia ja olet ihan huippu! Olen itse timmissä kunnossa ja treenaan paljon. Se tuo hyvää oloa ja jaksamista elämään. Hyvä, puhdas ruoka vaikuttaa mielialaan, uneen, itsetuntoon, kaikkeen! MItä paremmin pitää itsestään huolta, sitä paremmin jaksaa kaikilla elämän osa-alueilla. Ihailen sinua todella paljon, vaikka en itse paini samojen ongelmien kanssa. Odotan aina ilolla miten olet edistynyt ja sitä sinä todellakin olet tehnyt. Jatka samanmalliin, sinä inspiroit elämälläsi muita ja muista, että sinä olet tehnyt työn ja sinulla on oikeus nauttia siitä!! Ja sanoisin, että kateellisten kaakatusta. Mutta kuka sitä jaksaa kuunnella ? Voin luvata, että voita paremmin ja olet onnellinen kun kehosikin voi hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kovasti kivoista sanoistasi! :) Aurinkoista kevättä! :)

      Poista