Voi tätä roskaruuan määrää

Kotona jälleen. Reissut on mukavia mutta aina on yhtä mukavaa palata kotiinkin. :) Nyt en enempää jaksa rupatella, huomenna sitten palataan reissu- ja painokuulumisilla. Se painokuuluminen ei innosta, johtuen alla olevasta sneak peek - kuvastakin nähtävistä ruuista, joita tuli reissulla syötyä. Ja tässä ei edes ole vielä kaikki. Ehkä paljastan loputkin huomenna..

 

 

Nyt tämä nainen on päättänyt laittaa itsensä kovaan kuriin ja nuhteeseen. Tästäkin lisää huomenissa. :)

 

Lipsahdus, turhautumista ja mitä vielä..

No joo, hoidetaanpa ensin alta pois tämä lipsahdus. Lipsahdus ei siis tapahtunut liukkaalla, kun sitä ei enää ole. ;) Vaan ihan perusrepsahdus. Kävi ylivoimaiseksi himo yleensäkkin kaikkeen mitä ei saisi periaatteessa syödä. Alla olevia on tullut sitten tänään nautittua.

Valkosipuli - mozzarella focaccia.

Näitä ostin viisi. No, kolme VASTA syötynä.

Ja tämä mustan kärpässienen näköinen juttu on turkinpippurirahkaa. Tätä 136 grammaa.

 

Että näin. En tiedä miksi hävettää nämä tänne laittaa. Päätin jo aiemmin etten näitä laita, mutta elämäähän tässä eletään eikä kukaan ole erehtyväinen saati täydellinen. Yhden positiivisen asian huomasin itsessäni kun päätin, että tänään "mässäilen". Kaupungilla pyörin ja pyörin, mietin mitä roskaruokaa tekee mieli. Siinä kiertelin Heset ja kiinalaiset, Subit ja pizzeriat. Ei tehnyt mitään mieli. Enkä väkisin ostanut mitään (mitä ennen tein koko ajan). Joten jäi ainakin ne suurimmat rasvamätöt syömättä. :)



Mietin tänään työpaikan hiljaisina hetkinä omaa sekä muiden odotuksia painonpudostukseni suhteen. Jokin kumma ajatus päässäni luulee, että ihmiset odottavat joka viikko suurempia ja suurempia pudotuksia. Eihän yksi kilo ole mitään, varsinkaan näin isossa määrässä josta lähteä. En tarkoita nyt teitä lukijoita vaan yleensäkkin ihmisiä ympärilläni. Jos jollakin viikolla olen laihtunut yhteensä 30 kiloa, ei kukaan voi kysyä seuraavalla viikolla "joko olet laihtunut 35 kiloa?".

 

Loppupeleissä ajatuksissani päädyin siihen, että nämä kaikki ovat vain oman pääni sisäisiä asioita. Johtuu ehkä siitä, että olen itse itseni suurin odottaja painonpudotuksen suhteen. Luulen, että sitä ovat kaikki muutkin. Tiedän, että kaikki ovat tyytyväisiä jokaiseen sataan grammaan, jonka saan pudotetua. Ja luulen, että edellä esitetyn kysymyksen kysyjä ei vain yksinkertaisesti muista paljonko olin viimeksi laihtunut. :) Ja sehän saatta jopa olla positiivisuutta jos viikossa NÄYTÄN siltä, että olisin laihtunut viisi kiloa. ;)

 

Turhautumisesta sen verran, että alkaa tympäsemään kun ei pääse/jaksa liikkua. Tiedän kuinka hyvä olo siitä tulisi ja muistankin sen olon tosi hyvin. Mutta ei vaan jaksa. Hippasen sekin synkistää mieltä koska parempia tuloksia saisi aikaiseksi jos tulisi liikuttua. Mutta, ehkä näin on nyt mentävä kun muuta ei voi. Toinen työ jää pois tämän kuun lopussa, joten sitten on taas aikaa enemmän sille liikunnallekkin. Siihen asti mennään ruokavaliolla, muttei tämän päiväisellä. ;)

 

Lopuksi muutama sekalainen kuva viimepäivistä:

Verotoimistossa asioita hoitamassa.

Oi että tämä tuoksui hyvällä. Onkohan lie hyvää? Maistuukohan oikeasti lakritsille? Ainakin tuoksu oli huumaava. :)

Rouhittua tyrniä ostin testiin.

Nam. Tuoreita ananaksia. :)

Uusi laukku. eBayn ihmeellisestä maailmasta. :)

Tältä näyttää välipala, joka on kulkeut kassissa ja ties missä. :)

Löysin kotimaisia vadelmia. Enemmin en ole tähän vuoden aikaan vielä törmännyt.

Ostin testiin oliiviöljyn. Teidän vinkeistä otin vaarin ja päädyin luomuun. :)

Työkaverin pyörää ihastelin. :)

Löysin jo luonnosta elonmerkkejä keväästä. Ihanaa. :)

 

p.s. Tuossa oikeassa reunassa oli kysely postausten tunnisteita. Kysely sekoili joka päivä jotain, joten poistin sen enkä nyt tiedä mitä vastasitte. :/ Mietin vain, että poistanko tunnisteet postauksista vai käytättekö niitä? :)

Miten yksi päivä voi muuttaa niin paljon?

Tää on niin outoa. En oikein vieläkään ole päässyt takaisin arkeen kiinni. Se pirun viimeviikkoinen takkaus/herkkupäivä. Siitä asti on ollut enemmän tai vähemmän vaikeita nämä päivät. Joko olen syönyt mitä sattuu tai sitten olen syömättä.

 

Ja painossakin tämä näkyy, viikossa +1,6 kiloa. Olen joka päivä syönyt jonkun Superdieettiin kuuluvan aterian/välipalan yms. mutta en kaikkia päivän ruokia. En tiedä miksi näin teen, paastoaminen tai nälässä oleminen ei sitä painoa tiputa. Joudun päivittäin taistelemaan itseni kanssa, etten syö/osta mitään karkkia ja muita herkkuja.

 

Kuusi viikkoa meni niin hyvin, ei juuri minkäänlaisia ongelmia. Mutta tämä yksi päivä muutti taas kaiken (melkein) takaisin entiseen. Ainakin ajatuksissa. Kamppailen taas samojen luovutus-ajatusten kanssa kuin aina entisissä laihdutuskuureissa. Tai oikeastaan etsin nytkin kokoajan syytä, miksi voisin luovuttaa.. Ja se syy voi olla hyvinkin mitätön..

 

Luovuttaa en aio missään nimessä, se on aivan täysin poissuljettu asia! Ehkä vain täytyy nämä ajatukset taas käydä läpi ja jatkaa sitten matkaa. :) Paljon mukavia asioita olen itselleni luvannut palkinnoksi saavutuksistani, ja ensimmäinen niistä on jo varattu matka Tallinnaan toukokuussa. :) Ja siellä haluan näyttää hyvälle! ;)

 

Huomenna juhlin läheiseni syntymäpäiviä ja sen jälkeen palaan takaisin siihen iloon ja tsemppiin, joka minulla on jo pitkään ollut ennen näitä muutamia päiviä. Nyt vain itseä niskasta kiinni! :)

 

Alla muutama kuva viime päivistä. Osa tuolta Instagramin puolelta.

Pari uutta huivia huomiseen synttäriasuun. :)

Lahja päivänsankarille.

Myös uusi laukku juhla-asuun.

Motivaatio- ja tsemppilukemista.

Aijai, kuinka herkullisen värisiä kenkiä. :)

Kaupassa osui silmään tälläinen koristetaulu. :) Itse olen erimieltä tekstin kanssa. ;)

Todellinen väliviikko ja viikon 13 liikunnat

Hurlumhei mikä viikko. Tämä viikko on ollut väliviikko Superdieetin ja Superdieetti Extran välissä. Tämä viikko ohjeistettiin pitämään ns. palautumisviikkona. Vain vähän aerobista liikuntaa mutta ruokavalio entisellään yhdellä tankkauspäivällä.

 

No, lähdetään liikunnasta liikkeelle, (ne) se näytti tällä viikolla tältä:

 

★ Maanantai: Lenkki 50 min

★ Tiistai: -

★ Keskiviikko: -

★ Torstai: -

★ Perjantai: -

★ Lauantai: -

 

Jaksoin/viitsin/kehtasin sentään kerran liikkua. Eli tämän otin enemmänkin kuin tosissaan palautumisviikkona. ;)

Ruokapuoli meni niinkuin pitikin keskiviikkoon asti. Odotin ja olin suunnitellut torstaille vapaan tankkauspäivän. Olimme suunnitelleet kaverin kanssa ostoksille menoa, joten tiesin syömisen tapahtuvan jossakin ravintolassa. No, ei siinä mitään, olin sen tietoisesti näin suunnitellut ja pizzapuffetissa käytiin, ja asia ok.

Olin vielä jopa suunnitellut ostavani karkkia. Ja senkin tein, eli ok. Sipsit olivat heräteostos, halvalla sai ja vanha minähän haluaa ostaa halvalla ja varsinkin kun herkkuja saa alesta.. Päätin syödä muutaman karkin, söin koko kipon. Päätin etten syö sipsejä, maistoin muutaman kaikkia.

Loput sipsit heitin roskiin ja ajattelin asian olevan sillä selvä. No eipä se ollutkaan. Seuraavana päivänä ajattelin vähän ottaa takaisin herkutteluani, ja jättää kaikki syömiset vähälle (lue: en syönyt juuri mitään koko päivänä). Perjantai meni siis mahakurnien ja hyvin hyvin vähällä ruualla.

Ja fiksusti päätin jatkaa vielä eilen (lauantaina) samaa linjaa. "Empä teekkään ruokia töihin mukaan, kyllä minä pärjään"... Joo'o, ja tässä alhaalla sitten näiden kahden päivän syömättömyyden tulos..

Eilen töiden jälkeen nälkäisenä kauppaan ja herkkuja ostoskoriin. Näillähän se nälkä lähtee. Tokkiisa lähteeki, mutta kuinka hyvä mieli ja olo tulee. No kaikki sen tietää..

 

Tänään olenkin sitten pohtinut itseäni. Miksi näin tapahtui? Minulla on siis selkeästi erittäin paljon tehtävää pääni kanssa. En voi tässä vaiheessa antaa itselleni pienintäkään luisumista. En pysty sitä hallitsemaan. Kyllä nyt tietenkin jollakin tavalla pystyn (muutenhan olisin istunut nämä kaksi päivää Hesen autokaistalla), mutta kiusaukset käyvät liian suureksi kun antaa pikkusormen.

 

Päätinkin, että en pidä aivan lähitulevaisuudessa vapaita syöntipäiviä vaan listan mukaan mennään. Poikkeus tulee kyllä jo viikon päästä kun on siskon syntymäpäivä, joita juhlitaan. Mutta jätän herkut syömättä ja nautin vain muutaman lasillisen (se ei minulla karkaa käsistä :D ). Tätä lukuunottamatta en herkkupäiviä pidä. Seuraavan kerran voisin ihan vapaasti syödä toukokuussa kun olemme lähdössä Tallinnaan, siihen asti pidän tiukkaa linjaa. Piste.

 

Oikeastaan minua ei harmita nämä herkkujen syömiset vaan se, että luulin olevani jo selvemmillä vesillä vanhan minäni kanssa. Mutta sieltä se vain puskee kun tilaisuus tulee. Töitä on siis tehtävä vielä paljonkin niin fyysisesti kuin henkisestikin. :)

Pohdintaa tankkauspäivästä

Tähän Superdieetin ja Extran väliviikolla on mahdollisuus pitää tankkauspäivä. Tätähän tietysti kaikki odottaa, saa vähän vapauksia tai syödä ehkä niin kuin itse haluaa. Miksi minua sitten niin mietityttää ja ehkä vähän ahdistaakin. Tästähän päästäisiin sillä, että päätän etten pidä tankkauspäivää ja piste. Mutta kun sisimmässäni haluaisin pitää edes yhden täysin vapaasyöntipäivän melkein kahteen kuukauteen.

Mutta taas vielä syvemmällä sisimmässäni pelkään, että jos en syö valmiiksi laaditún ruokaohjeen mukaan, saattaa syöminen jäädä päälle. Pystynkö lopettamaan yhteen iltaan? Tiedän, että olen vahvistunut hurjasti ja itsekurini on paljon korkeampi kuin koskaan ennen. Mutta. Miksi oikeastaan edes käyn tälläistä keskustelua itseni kanssa? Miksi epäilen itseäni jo valmiiksi? Miksen luota itseeni tässä asiassa, vaikka niin monessa jo luotan.

 

Toisaalta olen tyytyväinen, että käyn tämän keskustelun itseni kanssa enkä olekkaan enää suinpäin tilaisuuden tultua menossa herkku-, karkki- roskaruokaostoksille. Ehkä olenkin jo oppinut, ettei se kohtuuton herkuttelu olekkaan avain onneen. :)

Tarkoitus olisi huomenna pitää tankkauspäivä, ja näillä näkymin täysin vapaasti. Saas nähdä onnistuuko, siis se täysin vapaasti. :) Olen jo pitkään haaveillut monista ja taas monista herkuista. Mutta luulen päivän olevan silti melko kohtuullinen. Haluan oppia sen, että silloin tällöin on sallittua herkutella ilman omantunnon tuskia ja huonoa omaatuntoa.

Loppupeleissä en haaveile edes mistään ahmimis-ähky-ällötys-päivästä. Vaan tällä hetkellä päällimmäisenä on syödä jotain hyvää ruokaa, ilman parsakaalia :D, ja vähän jotain makeaa. Ehkä se karkki ei enää maistukkaan niin hyvälle? Toiveajattelua ehkä. ;)

 

No, kattotaan huomenna mitä päivä tuo tullessaan. Olkoon vaikka huominen päivä yksi palkinto tähän mennessä tehdystä työstä. :) 

 

Kuvat

Eilistä ja tätä päivää

Eilinen punnituspäivä näytti kilon lisäystä. Tekosyitä nyt voisi keksiä moneen lähtöön mutta vaaka on armoton ja näillä mennään. :) Eilen oli vielä kaiken lisäksi herkkupäiväkin. Pakkohan sitä ei ole pitää mutta aina jotain on ostettava..

 

 

Tällä kertaa lähti kaupasta mukaan irtokarkkeja, joita en kyllä kaikkia jaksanut edes syödä. Samalla silmiini osui tuorejuustohyllyllä uusin Philadelphia - maku.

 

 

Kaikenlaisia houkutuksia sitä nykyää kehitellään ja on tarjolla. :D Tämä kyllä jäi hyllyyn, mutta ihan varmasti leivän päällä on maukasta kuten kuvassa on laitettu. ;)

 

 

Samalla kauppareissulla hain tilaamani laukun.

 

 

Salille en ole jaksanut raahautua koko viikolla. Tänään kävin kaverin luona kylässä ja testasin uutta kuntopyörää.

 

 

Kyllä sillä pienen hien sain pintaan. ;)

 

Tänään olenkin sitten tutustunut Superdieetin ruokavalioon ja treeniohjeisiin. Huh, ihan jo jännittää että miten siitä urakasta selviän. Tulee olemaan hyvin haastavaa sopeuttaa Superdieetin ruokavalio, työ ja liikkuminen. Mutta kaippa kaikella löytyy aikaa ja jaksaa nähdä vaivaa jos vain haluaa? :)

 

Viikonlopun aikana on käytävä kaupassa ja ehkä jo tehtävä joitain ruokia valmiiksi. Saas nähdä miten tämän neitokaisen käy tämän Superdieetin kanssa. ;)

 

Joko siellä on muilla Superdieettiin lähtijöillä jääkaappi täytetty rahkalla ja muilla "herkuilla"? :D Miten muuten olette Sd:n aloitukseen valmistautuneet?

-25 kg ja herkkupäivä

Tänään tosiaan vaaka näytti -25 kg aloituspainosta! Jeee :D Tuntuu käsittämättömän oudolta. En ikimaailmassa voi uskoa, että minä siis minä itse olen suoriutunut tästä näinkin hyvin (hyvä luotto on itseeni :D ). Mahdollisuus olisi ollut tässä 26 viikon aikana pudottaa vieläkin reilummin mutta olen tähän enemmän kuin tyytyväinen. Olen pudottanut paljon painoa, enkä ole juurikaan joutunut luopumaan mistään. :) Toki ruokavalio ei vastaa enää ollenkaan entistä mutta herkkuja syön viikoittain. Eli laihdutus ja herkut voivat kuulua samaan lauseeseen. ;D

 

En voi todellakaan sanoa, että tämä puoli vuotta on ollut helppoa. Vaikeita aikoja on mahtunut paljon, repsahduksia lukuisia mutta myös paljon paljon onnistumisia. Olen tämän puolen vuoden aikana oppinut itsekuria, itsehillintää sekä kohtuullista syömistä. Nyt osaan myös nauttia herkuista. Ennen söin niitä syömisen ilosta, enkä edes juuri maistanut mitä suuhuni ahdoin.

 

Olen myös omaksi ilokseni oppinut nauttimaan liikunnasta. Ei ole kauaa kun mietin ja kirjoitinkin siitä, että odotan sitä hetkeä jolloin liikunnasta tulee hyvä tunne ja sitä haluaa lisää. Nyt olen huomannut liikunnan vaikutukset niin mieleen kuin kehoonkin. Sitä hyvää tunnetta haluan koko ajan lisää. :)

 

Vaikka 25 kiloa on paljon, matkaa on vielä saman verran ja paljon päälle. Mutta sitä lopullista tavoitetta en edes vielä mieti vaan matkaa edetään kilo kerrallaan. Välillä jopa plus - viikkojen kautta. Vielä on myös pääkopan kanssa paljon tehtävää, sekin varmasti selkiytyy ja ajatusmaailma muuttuu matkan varrella. :)

 

Tänään on myös viikon odotetuin päivä, punnitusp.. eiku herkkupäivä. ;) Tein isoja suunnitelmia, mitä kaikkea hyvää aion ostaa kaupasta. Mutta loppupeleissä karsin sitten lähes kaikki pois. Ei tehnyt mieli, joten en ostanut. :) Päivän ruuat eivät koostuneet mitenkään terveellisimmästä päästä, ajattelinkin siis jättää herkkuja vähemmälle.

 

Aamiaisena söin sämpylän kinkulla ja munalla. Tämän hain töihin mennessäni huoltoasemalta koska en kerinnyt tehdä mukaan mitään.

 

 

Töissä söin klassista valmis - maksalaatikkoa. Oi joi kun on herkullisen näköistä. ;D Voiko maksalaatikkoa joku syödä herkkupäivänä? ;D

 

 

Puhtaasti herkkuosastolle menee tämä suklaapatukka, joka on kyllä vielä syömättä kun ei tee mieli.

 

 

Sekä tämä laskiaispulla mantelihillolla. Nam, tämä meni jo. ;)

 

 

Ja lukemista. Paljon oli taas uusia lehtiä ilmestynyt ja "muutama" lähtikin kaupasta mukaan. :)

 

 

p.s. Tuli ihan kylmiä väreitä kun mietin, että olen oikeasti painanut vain vähän aikaa sitten yli 130 kiloa!! Huh huh! Miten päästinkään itseni siihen kuntoon..

Tänään olen...

... herännyt vapaapäivästä huolimatta jo seiskan jälkeen.

  

... nauttinut auringosta aamulenkillä.

  

... muistellut lapsuuden talvia ja kokeiluja kielen laitosta jäätyneeseen rautaan. Auts. :)

... käynyt Seppälässä ihastelemassa kevään värejä. Myös GG - mallistossa.

... ihastellut Stokkan jälkiruokatarjontaa. 

... kuolannut leivostarjontaa.

... maistanut jo tuon focaccian maun suussa. ;)

... miettinyt Ceacar - salaatin ostoa.

... ihmetellyt tuorevalkospulia, miksi se on tuore?

 

... käynyt myös H&M:ssä ihailemassa kevään värejä ja vaatteita.

... pohtinut, että miksi en tosissani tee töitä sen eteen että mahtuisin noihin vaatteisiin.

 

... hypistellyt H&M:n urheiluvaatteita, mutten uskaltautunut sovittamaan niitä.

... etsinyt samaisista urheiluvaatteista kokoja 48-52.

... miettinyt, että miksi edelleen etsin niitä kaikkein isoimpia kokoja, ja miksen voi sovittaa jo pienempiä kokoja.

 

... käynyt pankissa selvittämässä pankkikorttini kohtaloa, joka joskus tässä taannoin jäi taksiin. Hups! ;)

... ostanut herkkupäiväksi epämääräisen näköistä ruokaa. Joka siis on lohta ja parsakaaligratiinia. :)

... ja ostanut jälkiruuaksi sokerittomia karkkeja, joista olen jo aiemmin kirjottanut.

... ollut ihmeissään kun ei tehnyt mieli ostaa muuta herkkua. :O

... nauttinut lisää auringosta ja luonnon omasta d - vitamiinista. :)

... haaveillut kesästä, kärpäsistä ja kiikkumisesta. :D

 

 

Mukava päivä kaikkinensa vaikkei vaaka ollutkaan suotuisa. :) Kyllä nuo pienetkin kävelylenkit jo piristävät mieltä ja kehoa, ja auringon paiste tottakai. :)

 

p.s. Onko tylsää lukea postausta, jossa on näin paljon kuvia? :)