15.6.2013

Ei näin!

Nyt on taas tällä neidolla motivaatio ja terveellisyys hukassa. Tämä viikko on mennyt kyllä viimeisen päälle penkin alle. Sokeria, rasvaa, hiilareita ja kaikkea muuta ei-terveellistä. Tämä on niin tuttu tunne aiemmiltakin laihdutusyrityksiltä. Aina kun olen saavuttanut jotain, laitan leikiksi koko homman ja palaan takaisin vanhoihin kaavoihin.
 
Huoh.. Ärsyttää kun on tunne, etten ole vieläkään saanut päätäni mukaan tähän touhuun. Siellä ne on ne vanhat mässäysfiilikset hyvinkin pinnalla vielä. Ja tämä viikko on osoittanut sen, että ei tarvitse edes kamppailla itseni kanssa päätyäkseni sille huonommalle puolelle.. 
Pari ylläolevaa kuvaa ovat ehkä viikon terveellisimmät valinnat.
Ja tämäkin on niin jännä juttu, että silloin kun annetaan mennä metsään niin annetaan mennä kunnolla. Batterynkin olen litkinyt sokerillisena versiona, vaikka oikeasti tykkään enemmän siitä sokerttomasta vaihtoehdosta.
En ole varmaan kohta vuoteen syönyt valmisruokia, ja siihenkin olen sortunut nyt. Ja hyi ällötys miltä nämä jo näyttääkin!!

Voitte uskoa, että olo ei ole mitä mainioin. Ehkä tämä oli taas hyvä huomata, että tälläisesta roskasta ei voi hyvin ja on aika palata siihen terveempään elämään. Kyllä se vaan on itselläkin parempi olla kun ei ole koko ajan pääkipeä ja väsynyt kaikesta tästä mätöstä.

Joten ei muuta kuin eteenpäin taisi se mummokin sanoa lumessa!! :D

18 kommenttia:

  1. Tsemppiä, älä luovuta! Sinä pystyt siihen ihan varmasti. Tämä oli vain pieni takapakki, josta pääset kyllä nousemaan takaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tästä vielä noustaan, tai siis toivottavasti paino laskee. ;D

      Poista
  2. Jos yhtään lohduttaa, niin mulla on samanlainen kausi nyt menossa. En oo saanu taas hetkeen itteeni salille ja nyt sitten vielä sairastuin. Herkut on kyllä maistunu.. :( Onneks nyt vähän huonommin, kun tää lentsu tuli.

    Ootko kuullu uudesta kirjasta nimeltään "Irti ahminnasta - Kohti tasapainoista suhdetta ruokaan"? Se vois olla hyvä tsekata, jos siitä olis jotain apua tohon pääkopan kanssa työskentelyyn. Kirjan kuvauksessa sanotaan mm. näin: "Onko sinun vaikea hallita syömistäsi? Kärsitkö ahminnasta? Jos perhepitsat, irtokarkkisäkit ja jättisipsipussit aiheuttavat tuskaa, kirja Irti ahminnasta - Kohti tasapainoista suhdetta ruokaan auttaa. Sen käytännölliset ja selkeät harjoitukset palauttavat ahminnaksi karkailevan syömisen hallintaan."
    Pistin itse kirjan varaukseen kirjastosta, kun kuulosti sellaiselta opukselta, joka olis hyödyllistä lukea.

    Muuten miten paljon sä juot noita light-limuja, energiajuomia yms? Ne makeutusaineet, kun ei oo laihduttajan ystäviä, vaikka niitä sellaisina mainostetaan. Sen perusteella mitä mä oon aiheesta lueskellu, niin ne päinvastoin lihottaa ja saa sut himoitsemaan sokeria ja hiilareita ja esim. aspartaamiin voi jäädä koukkuun. Oon itse sen huomannu ja meni pitkään, että pääsin noista makeutusaineista eroon, kun olin niitä 10v. sitten oppinut painonvartijoiden myötä lipittelemään päivittäin. Mutta pakko oli vierottaa itteni, kun aloin saada fyysisiä oireita niistä. Esim. vatsa tulee nykyään tosi kipeeks heti kun oon juonu lightlimua. Että jos juot niitä paljon (päivittäin) niin suosittelen vähentämään/lopettamaan. Ne ei oo hyväksi.

    Paljon tsemppiä Mariina. Huomenna on taas uusi päivä ja kohta alkaa uusi viikko. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Empä ole kuullut ko kirjasta, ihan vaikuttaa tutustumisen arvoiselta.

      Juon kyllä päivittäin light-limuja ja/tai energiajuomia. Yhdessä vaiheessa pääsin jo niistä hyvin eroon mutta nykyään on niitä tullut taas juotua. Itsekkin olen jo huomannut erilaisia oireita, pääkipua yms. Mutta en tiedä miksen sitten vaan jätä niitä poijes..

      Kiitos Sanna, kyllä tässä taas palaillaa ruotuun. :)

      Poista
    2. Kokeile jättää pois ja tarkkaile onko vaikutusta esim. painon putoomiseen ja ruokahaluun. Ne kun kuulemma kasvattaa ruokahaluakin! (Oon itekin sen huomannu..) Ihme myrkkyjä.

      Poista
    3. Itseni tuntien on ne todella jätettävä kaikki pois, eikä vain esim. vähennettävä. Ja todellakin ovat aikamoisia myrkkyjä!

      Poista
    4. Varaudu sitten vierotusoireisiin.. Se lopettaminen ei oo niin helppoo ku luulis, vaikka on niinkin "viaton" aine kyseessä. Juurikin juttelin yhden tutun kanssa, joka on vetäny pepsi maxia päivittäin ja nyt ollu muutaman päivän ilman. Hirveet viekkarit kuulemma päällä! Pistää oikeesti miettimään mitä kaikkee sitä suuhunsa pistää ja millä kroppaansa marinoi.

      Poista
    5. Joo, niinhän niistä tulee hirmuiset viekkarit. Monesti olen yrittänyt lopettaa näiden litkujen juonnin, ja se pääkipu on jotain järkyttävää. Ja oikeasti kun ajattelee, että lapsetkin juovat nuita juomia yhä nuorempana. Mitä te sitten vaikuttaa heihin vuosien saatossa. Omassa lapsuudessa ei hirveästi limuja yms. juotu, saunapäivinä yleensä. :)

      Poista
  3. Joo, minor setback, eikä taatusti vaikuta kuin hetkellisesti ja just ehkä eniten mielialaan. Ymmärrän kyllä e r i t t ä i n hyvin sen, että luiskahtaa samoihin kaavoihin. Olet selviytynyt tähän asti upeasti ja edelleen olen sitä mieltä, että mitään ei saa kieltää itseltään kokonaan, koska sitten niitä repsahduksia tapahtuu vähän isommassa skaalassa.

    Öööh. Mä tiedän kaiken teoriassa. Vielä kun saisin itseäni niskasta kiinni. Matkalle lähtöön olisi vajaa kolme viikkoa, kolmessa viikossa saisi helposti monta kiloa pois, kun vain tekisi sen eteen hommia. Nyt on mennyt slackaillen jo pitkään.. Sulla on ollut niin herkullisia ruokakuvia, että olen joka kerta itselleni sanonut, että voi syödä hyvin ja herkullisesti, mutta nyt enemmänkin taas "vaivanani" on ollut epäsäännöllisyys ruokailussani. Ynf.

    Tsemppiä. SÄ pystyt siihen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä mää pystyn jos vain haluan! :)

      Poista
  4. Mullakin on menossa kunnon "ahmimis"-kausi. Oon nyt kahen viikon ajan syöny päivittäin karkkia, keksiä, jäätelöä ja herkkuja. Ja uskotellu ittelleni, että kyllä nyt voi kun on kesä. Koko ajan on vähän huono-olo ja silti tunkee sitä roskaa suuhunsa.
    Oon nyt kaks vuotta suunnilleen yrittäny saada painoani hallintaan ja oikeastaan alan olla haluamissa mitoissa, mutta vieläkin pää pistää vastaan koko hommalle. Suuriin määriin herkkuja en ole sortunut kun kerran aikaisemmin, koska päästessäni niistä eroon huono-oloni taittuu vasta viikkojen päästä ja muistuttaa itsestään pienimmänkin herkun kohalla, yhdestä suklaapalasta saattaa tulla tajuttoman huono-olo, liekö henkistä vai fyysistä.
    Mutta ruoka määrät on kompastuskiveni. Yhden paahtoleivän sijasta syön viisi palaa kerralla, ja tietenkin vaaleinta paahtoleipää kerralla. Ja lautasellisen jälkeen ruokaa otan usein lisää, vaikkei ole nälkä. Osa syy varmaan on entisenä "kilpaurheilijana" totutut kohtuuttoman suuret ruokamäärät, jotka eivät näkyneet vyötäröllä, varsinkin kun pituuskasvuakin tapahtui. Valitettavasti urheilu jäi ja pituuskasvukin loppui ja ylipainoa kertyi.
    Nyt siis kaksi vuotta taistelua ylipainoa vastaan takana, ja usko tai älä keho alkaa olla kaveri, eikä vihollinen! Ainoa vaan, että saisi pään kunnolla mukaan.

    Kommentti oli luultavammin mitä epäselvin, mutta asiat joita oikeasti halusin sanoa on siis: oon saanut superpaljon tukea sun blogista omassa projektissa, kai sortumiset kuuluu painonpudotukseen, ja onneks me olaan vahvoja ja päästään niistä yli ja ollaan taas vähän lähempänä lopullista tavoitetta! :)
    TSEMPPIÄ PALJON, SÄ PYSTYT MIHIN VAAN HALUUT!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta palautteestasi! :) Samojen ongelmien kanssa itsekkin kamppailen, vaikkei urheilijataustaa olekkaan. Olen vain syönyt kohtuuttomasti ennen.

      Luotan itsekkin siihen että olen nykyään vahvempi enkä anna tämmöisten pikku hidasteiden horjuttaa tätä. :) Tsemppiä sinullekkin! :)

      Poista
  5. Sun kannattais varmaan pikkuhiljaa siirtyä noista jutta-ruuista vähän suurempaan skaalaan. Se nyt ei vaan toimi että vetää koko ikänsä sitä jauhelihaa ja parsakaalia. Olihan siinä muitakin vaihtoehtoja mutta hyvin on suppeat valikoimat silti. Jos tykkäät kokkauksesta niin sehän on vaan kiva kokeilla kaikkea uutta. Ja kokemuksesta olen huomannut että sillä säännöllisellä syömisellä makeanhimo pysyy hyvin poissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy tässä funtsia tätä ruokavalioasiaa. Todellakaan pelkällä parsakaalilla ja jauhelihalla ei voi tehdä tätä loputtomiin, mutta kyllähän nämä Jutan ohjeet siellä pohjalla voivat olla ja todennäköisesti tulevat minulla olemaankin. Ja parsakaalta ja jauhelihaa itselläni ei ole mitään vastaan, ne on hyviä niinkin. :)

      Poista
  6. No, elämä ei aina mene oppikirjojen mukaan... Mutta olisiko uuden viikon alku uusi alku jatkoprojektille, huomenna yritetään palata ruotuun molemmat?! JA kotimaisia mansikoita alkaa olla jo kaupan eli herkutellaan niillä ja sillä vesimelonilla?! tuutikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mene ei. Ruotuun vaan molemmat naiset! :)

      Poista
  7. mun ahmintakierteen katkaisi periksiantaminen. Aloin systemaattesesti opetella ulos tavastani luokitella ruokia kielletty-sallittu/hyvä-paha/terveellinen-epäterveellinen. Viimeisestä oikeasta ahmintakohtauksesta on kohta parikuukautta.
    Tuon uuden ajattelumallin opettelu on äärimmäisen vaikeaa, joka viikko (oikeastaan ehkä niinkuin kerran päivässä)mietin jostakin ruoka aineesta jotakin luokittelevaa. Joka päivä menee paremmin ja paremmin - ahminta pysyy poissa.

    Patrikilla käynti on helpannut henkisesti oloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen ajatusmalli, ehkä pitäisi itsekkin kokeilla. :)

      Poista