5.1.2013

Terveys - itsestäänselvyys?

Olen viime aikoina miettinyt paljon terveyttä ja sitä, miten terveyttä itse arvostan. Hyvä terveys on meille itsestäänselvyys. Ainakin niin kauan kunnes terveyteen tulee kolhu. Itse voin rehellisesti sanoa, etten ole vuosiin jos koskaan kiinnittänyt huomiota tai hoitanut terveyttäni. Ja tämän välinpitämättömyyden lopputulosta olenkin teille jo kuvin ja tekstein kertonut.
 
Itseaiheutettu lihavuus ja siitä johtuvat sairauden ovat kyllä peiliin katsomisen paikka. Miksi hankkia tarkoituksella sairauksia? Olen ollut onnekas, etten ole sairastunut koskaan mitään suurempaa tai ollut missään onnettomuuksissa yms. Vain lihavuus on tuonut minulle paljon erilaisia sairauksia. Korkea verenpaine, kohonnut kolesteroli, diabetes.. Näistä kolme ensimmäistä ovat täysin lihavuudesta johtuvia, masennukseen liittyy lihavuuden lisäksi muutakin. Jatkuvat pää-, niska-, selkä-, hartia- ja polvikivut johtuvat huonosta fyysisestä kunnosta ja ylipainosta. Nämäkin vaivat olen hoitanut pois päiväjärjestyksestä särkylääkkeillä, tähän asti.
 
Enhän minä tietenkään silloin kun suuhuni lappasin roskaruokaa, karkkia, pullaa, keksejä.. miettinyt sairauksia, olin erittäinkin terve omasta mielestäni. Ja enhän minä, siis minä, koskaan sairastu mihinkään. "Syön nyt nämä herkut tästä ja huomenna katson taas tarkemmin mitä syön." Näin kun miettii vuosia, niin siinä ajassa kertyy painoa ja sairaudet etenevät.
 
"Mikä ihmeen diabetes tai kohonneet rasva-arvot? Koska en näe niitä konkreettisesti, joten niitä ei ole. Painon näen ja sitä on nyt jonkun verran kertynyt, mutta saan kyllä sitä pudotettua." Jälleen fiksuja ajatuksia minulta aikoinaan. Edes se, että lääkäri totesi sairaudet ja määräsi lääkkeet diabetekseen, verenpaineeseen ja korkeaan kolesteroliin sekä myöhemmin masennuslääkkeet, eivät saaneet minua tavoittelemeen terveellisempää elämää.
 
Vasta nyt (onneksi edes nyt) tämän elämäntapamuutoksen myötä olen alkanut tavoittelemeen hyvää terveyttä ja muutenkin hyvää oloa. Ja  nyt vihdoin ja viimein olen oppinut arvostamaan terveyttäni ja haluan ehdottomasti tehdä kaikkeni, että olisin loppuelämäni mahdollisimman terve.
 
Oman terveyteni koheneminen on lähes suhteessa kilojen karisemiseen. Jo nyt, vaikka matka on vasta alussa, terveyteni on parantunut huikeasti. Olen saanut diabetekseni siihen kuntoon, että lääkkeet olen lopettanut jo aikaa sitten. Kolesterolista on ensi kuussa kontrolli ja todennäköisesti saan tämänkin lääkkeen lopettaa kokonaan. Sekä verenpaineeni on kunnossa, ei lääkkeitä siihenkään! :) Mielialalääkettä syön enää lähinnä tasaisen unen turvaamisen vuoksi, halutessani saisin lopettaa senkin.
 
Suurta huolta ovat itselläni aiheuttaneet myös erittäin epäsäännölliset kuukautiset. Ennen (paaaljon kevyempänä) kiertoni oli lähes päivälleen säännöllinen, nyt viimeiset vuodet ovat menneen lähinnä vuotisilla eikä kuukautisilla. Tämäkin on seurausta ylipainosta. Välillä söin e-pillereitä, että kierto oli normaali mutta nekin lopetin jo kauan aikaa sitten. Mutta nyt tällekkin saralle kuuluu hyvää. Toistaiseksi olen saanut (en edes laita tähän että joutunut koska olen tyytyväinen että ne tulevat) säännöllisesti kerran kuukaudessa olla luvan kanssa pahalla tuulella. ;D
 
Vaikeuksien kautta sain arvostuksen omaa terveyttäni kohtaan. Olen tyytyväinen, että olen vihdoin herännyt tekemään asioita, jotka auttavat voimaan paremmin. Mielestäni terveys ei todellakaan ole itsestäänselvyys! Vai mitä mieltä olette? :)
 
Pitäkää itsestänne ja terveydestänne huolta. Jos tunnet, että voit huonosti - mieti mitä sinun tulisi tehdä että voisit paremmin ja tee niin! :)



 
p.s. Just tulin salilta! Ihanaa päivää kaikille! :) 

8 kommenttia:

  1. Juuri pohdiskelin näitä samoja asioita, itseäni harmittaa aivan suunnattomasti se, etten tajunnut aikaisemmin ennen sairastumistani reumaan, että kuinka kivaa on liikunta! Ja oikeesti, tyhmäähän se oli itelläkin, kun omien tapojen ja käyttäytymisen takia toi verenpaine kohosi. Jälkiviisas on helppo olla... :) Loistavaa että ajattelet noita asioita, silloin on entistä vaikeampaa lipsua siihen vanhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakotan itseni ajattelemaan myös näitä ikävämpiäkin asioita, jos näiden kautta saisi taas uutta intoa projektiin. :) Ja tosiaan, jälkiviisautta tulee itselläkin harrastettua usein. :)

      Poista
  2. hyvä postaus Mariina ja niiin totta! Kyllä terveys on sellainen, että sitä ei huomaa ennenkuin sen menettää. JOssakin vaiheessa monelle ihmiselle saattaa tulla vain totaalinen stoppi ja on muutetta elämänsä suuntaa tai muuten ei enää jaksa. Olet tehnyt hienon muutoksen ja alkanut ottaa vastuuta omasta onnellisuudesta. Kukaan muuhan meitä ei oikeastaan voi tehdä oikeasti onnelliseksi, kuin me itse!! Tsempppii siulle ja nautinnollisia hetkiä matkasi parissa kohti onnellisuutta!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kommentistasi. :) Onnellisuus on yksi iso tavoitteeni tässä projektissa, kaikkien muiden tavoitteiden lisäksi. :)

      Poista
  3. itse mietin juuri samaa, onneksi ei vielä mitään sairautta mutta uhka on suuri. Minulla myös kuukautishäiriöt ovat tuttuja!

    www.laardisulaa.blogspot.com

    VastaaPoista
  4. Hienosti kirjotettu. Itse olen ainakin huomannut eron aikaisempaan kahteen vuoteen jolloin olin hurjasti hoikempi - hoikempana ja lihaksikkaampana jaksoin paremmin. Nyt kertyneiden ylikilojen kanssa huomaa, että kroppa ei ainakaan tässä iässä enää jaksa niin hyvin kun on ylikiloja. Askel askeleelta eteenpäin ;) tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Nytkin jo huomaan muutoksia jaksamisessa yms. vaikka matkaa mennyt vasta kolmannes (kiloissa). Miltähän sitten tuntuu kun kiloja on lähtenyt vielä enemmän ja kunto noussut. :)

      Poista