18.4.2013

Lipsahdus, turhautumista ja mitä vielä..

No joo, hoidetaanpa ensin alta pois tämä lipsahdus. Lipsahdus ei siis tapahtunut liukkaalla, kun sitä ei enää ole. ;) Vaan ihan perusrepsahdus. Kävi ylivoimaiseksi himo yleensäkkin kaikkeen mitä ei saisi periaatteessa syödä. Alla olevia on tullut sitten tänään nautittua.
Valkosipuli - mozzarella focaccia.
Näitä ostin viisi. No, kolme VASTA syötynä.
Ja tämä mustan kärpässienen näköinen juttu on turkinpippurirahkaa. Tätä 136 grammaa.
 
Että näin. En tiedä miksi hävettää nämä tänne laittaa. Päätin jo aiemmin etten näitä laita, mutta elämäähän tässä eletään eikä kukaan ole erehtyväinen saati täydellinen. Yhden positiivisen asian huomasin itsessäni kun päätin, että tänään "mässäilen". Kaupungilla pyörin ja pyörin, mietin mitä roskaruokaa tekee mieli. Siinä kiertelin Heset ja kiinalaiset, Subit ja pizzeriat. Ei tehnyt mitään mieli. Enkä väkisin ostanut mitään (mitä ennen tein koko ajan). Joten jäi ainakin ne suurimmat rasvamätöt syömättä. :)

Mietin tänään työpaikan hiljaisina hetkinä omaa sekä muiden odotuksia painonpudostukseni suhteen. Jokin kumma ajatus päässäni luulee, että ihmiset odottavat joka viikko suurempia ja suurempia pudotuksia. Eihän yksi kilo ole mitään, varsinkaan näin isossa määrässä josta lähteä. En tarkoita nyt teitä lukijoita vaan yleensäkkin ihmisiä ympärilläni. Jos jollakin viikolla olen laihtunut yhteensä 30 kiloa, ei kukaan voi kysyä seuraavalla viikolla "joko olet laihtunut 35 kiloa?".
 
Loppupeleissä ajatuksissani päädyin siihen, että nämä kaikki ovat vain oman pääni sisäisiä asioita. Johtuu ehkä siitä, että olen itse itseni suurin odottaja painonpudotuksen suhteen. Luulen, että sitä ovat kaikki muutkin. Tiedän, että kaikki ovat tyytyväisiä jokaiseen sataan grammaan, jonka saan pudotetua. Ja luulen, että edellä esitetyn kysymyksen kysyjä ei vain yksinkertaisesti muista paljonko olin viimeksi laihtunut. :) Ja sehän saatta jopa olla positiivisuutta jos viikossa NÄYTÄN siltä, että olisin laihtunut viisi kiloa. ;)
 
Turhautumisesta sen verran, että alkaa tympäsemään kun ei pääse/jaksa liikkua. Tiedän kuinka hyvä olo siitä tulisi ja muistankin sen olon tosi hyvin. Mutta ei vaan jaksa. Hippasen sekin synkistää mieltä koska parempia tuloksia saisi aikaiseksi jos tulisi liikuttua. Mutta, ehkä näin on nyt mentävä kun muuta ei voi. Toinen työ jää pois tämän kuun lopussa, joten sitten on taas aikaa enemmän sille liikunnallekkin. Siihen asti mennään ruokavaliolla, muttei tämän päiväisellä. ;)
 
Lopuksi muutama sekalainen kuva viimepäivistä:
Verotoimistossa asioita hoitamassa.
Oi että tämä tuoksui hyvällä. Onkohan lie hyvää? Maistuukohan oikeasti lakritsille? Ainakin tuoksu oli huumaava. :)
Rouhittua tyrniä ostin testiin.
Nam. Tuoreita ananaksia. :)
Uusi laukku. eBayn ihmeellisestä maailmasta. :)
Tältä näyttää välipala, joka on kulkeut kassissa ja ties missä. :)
Löysin kotimaisia vadelmia. Enemmin en ole tähän vuoden aikaan vielä törmännyt.
Ostin testiin oliiviöljyn. Teidän vinkeistä otin vaarin ja päädyin luomuun. :)
Työkaverin pyörää ihastelin. :)
Löysin jo luonnosta elonmerkkejä keväästä. Ihanaa. :)
 
p.s. Tuossa oikeassa reunassa oli kysely postausten tunnisteita. Kysely sekoili joka päivä jotain, joten poistin sen enkä nyt tiedä mitä vastasitte. :/ Mietin vain, että poistanko tunnisteet postauksista vai käytättekö niitä? :)

13 kommenttia:

  1. Älä poista tunnisteita, jos ei ole pakko :) Käytän itse niitä, kun haluan lukea jonkun blogitekstin uudestaan tai keskittyä lukemaan jotain tiettyä aihetta.

    Pidän blogistasi paljon. Se motivoi ja auttaa käsittelemään myös omia ajatuksia tässä laihdutuksen ohessa. Laihduttaminen ei koskaan voi olla täydellistä ja iloista, myös repsahduksia sattuu :) Ja ei ne herkutkaan pidemmän päälle hyvälle maistu!

    Tiedän myös, miltä tuntuu tuo kertomasi tunne siitä, miten muut tuntuvat odottavan niin paljon laihduttamiselta. Itsellä on myös sama tunne. Olen laihduttanut aiemminkin ja saanut kilot myös takaisin. Nyt vuosi sitten aloitin uudelleen (tällä kertaa elämäntaparemonttina enkä kuurina) ja päätin, etten kerro kovin monelle tästä. Ihan vain omia paineita helpottaakseni. Tunnen nyt, että teen tätä itselleni ja kukaan ei ole "niskassa hengittämässä" ja odottamassa tuloksia, paitsi minä itse :)

    VastaaPoista
  2. Kaikilla meillä on vastoinkäymisiä ja ei aina voi niin kirjaimellisesti noudattaa rytmiä. Tsemppiä! :)

    ps. oisko sulla antaa ohjetta tuosta Valkosipuli - mozzarella focacciasta? Oon aina halunnu tehä ite mutta ei oikein tämmöselle nirsolle ole löytyny semmosta hyvää ohjetta. Tää vois olla mun juttu :)

    -Katti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä focaccia oli Stokkan paistopisteestä. :) Tämän ohjeen jos jostain saisi niin voi nam! ;)

      Poista
  3. Ei se lakritsitee hirveästi lakritsilta minusta maistu, mutta tuoksu on kyllä juuri niin herkullinen kuin kuvailit. Sen takia minäkin siihen aikoinani lankesin :D

    Jos sun oloa yhtään helpottaa, niin mäkin olen tässä viime päivinä stressimässänny oikein urakalla mun oppariprojektin vuoksi. Toissa päivänä söin irttareita ja mulle tuli niistä niin järjettömän paha olo, että piti mennä maate hetkeksi ja sitten juoda samarinia perään. Oli oksu aika lähellä. En muista millon mulla olis noin kauhee olo tullut irtokarkeista, jos koskaan! Sen olon kun aina muistaisi herkkuhimossaan, niin ei todella tulisi ostettua mitään. Urgh..

    Musta on hyvä, että tunnustit blogissa herkuttelun, vaikka ensin aattelit olla hiljaa. Kertomalla olit rehellinen ennen kaikkea itselles (meidän muiden mielipiteillä ei oo niin väliä). Rehellisyys omista syömisistä auttaa sua eteenpäin ja saa ehkä miettimään sitä omaa suhdetta ruokaan ja niitä syitä miksi just sillä hetkellä haluaa mässäillä. Salailulla ja itteensä huijaamalla ei pötki pitkälle. Kuten sanoin mulla se syy on viime aikoina ollut tää järjetön stressi eli oon tunnesyöjä ja mun pitää opetella purkaa mm. stressiä toisella tavalla. Ootko miettiny mikä sut sai nyt mässäilee? Miten sä voisit jatkossa toimia toisin? Kyllä se monesti on niin, että sen mieliteon takana on joku isompi syy eikä vain esim. makeanhimo.

    Musta tää lause kertoi aika paljon "..päätin, että tänään "mässäilen". Kaupungilla pyörin ja pyörin, mietin mitä roskaruokaa tekee mieli.." Sä PÄÄTIT, että mässäilet ja MIETIT mitä tekee mieli, mutta et sitten ostanut kiertelystä huolimatta mitään niistä rasvaisista roskaruoista. Eli tekikö sun loppujen lopuksi mieli oikeasti yhtään mitään? Ehkä ei, jos miettimällä pitää miettiä mitä "haluais"..? Eli miksi sä päätit(!) että haluat mässäillä?

    Taas tämmöinen piiiitkä kotikutoinen terapiakommentti multa.. Sori :D Palaan kiltisti opparini pariin ->
    Ps. Sun uus laukku on aika makee. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitä minäkin mietin, että tuoksu on parempi kuin maku. ;)

      Sepä se onkin kun yleensä ei tee mitään herkkuja yms. mieli vaan päätän, että haluan niitä syödä.. Nykyään harvemmin mikään laukaisee syömishimoa. Näitäkin on syytä miettiä itsekseen. :)

      Jaksuja opparin kanssa. :)

      Poista
  4. En ihmettele lainkaan, jos jotkut odottavat jättipudotuksia, kun katsovat tv:n pudotusohjelmia. Sitä suuremmalla syyllä, jos ei ole omakohtaista kokemusta painon pudotuksesta. Mutta onhan tämä laihduttaminen herkkä asia itsellekin, pienetkin kommentit paisuvat omassa mielessä ja jää miettimään niiden perimmäistä tarkoitusta. Toisaalta odottaa, että laihdutus näkyisi, muttta toisaalta, jos se huomataan, niin sekin tuntuu sitten vähän nololta, eikä vain?
    Sinun elämäsi täyttää nyt työ, et voi vaatia itseltäsi liikaa! tuutikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo ohjelmien tuoma epärealistisuus on kyllä totta, monet luulevat että useiden kilojen viikkopudotukset ovat normaalioloissa mahdollisia.

      Kyllä, näin minäkin mietin. Kiva jos joku huomaa laihtumisen mutta samalla ahdistaa..

      Poista
  5. Se on ihan lohdullista lukijalle, että kirjoitat lipsahduksista ja repsahduksista - niin inhimillistä. HIenoa, että kirjoitat ajatuksista, tuntemuksista ja tunteista, koska tämä prosessissa omalla tahdolla, mielellä ja tunteilla on niin iso vaikutus- laihduttaminen on mitä suurimmassa määrin pään sisäinen prosessi. Itsellä menee paljon energiaa motivaation ja toivon ylläpitämiseen, koska rinnalla kulkijoita ei lähellä ole ja syömistä pitää voida hallita. Mulla on iso merkitys onnistumiseen sillä, että pysyn rytmissä enkä koe nälkää. Silti tunnesyöppönä huomaan vieläkin palkitsevani tai lohduttavani itseäni "herkuilla" - olipa se sitten tirisevä ravintolaruoka tai kunnon kermaleivos. Eilen oli pakko saada pullakahvit, koska oli niin paskamaista kuunnella erään Suorittajan hehkutusta laihtumisestaan etenkin kun itsellä PMS.. ja väsynyt olo huonosti nukutun yön jälkeen. Väsymyskin tekee muuten sitä, ettei jaksa niin välittää. Ok, mutta näitä koetinkiviä on meillä jokaisella ja niistä Nousemisessa se luonne ja tahto punnitaan - ja Onnistuminen. Sinä olet koko ajan laihtunut tasaisesti, tuloksia siis syntyy koko ajan. Ja sitä paitsi, jos repsahtaa, niin punnituksen jälkeen se on viisasta :-)

    VastaaPoista
  6. Kaikille noita "repsahduksia" sattuu, eikä ne ole mitään maailmanloppuja :). Varsinkin kun noudattaa jonkunlaista tarkempaa ruokavaliota, niin niitä repsahduksia saattaa tulla herkemminkin. (tai ainakin minulle :D). Mulla on aivan sama etten tunne sanaa kohtuus, se on mun isoin kompastuskivi.

    Olen itse saanut pudotettua yli 35 kiloa, enkä edes noudattanut mitään tarkkaa ruokavaliota tai ravannut koko ajan salilla. Vähensin niitä kauheita annoksia + söin pienempiä määriä & katsoin mitä sinne suuhun olen tunkemassa. Herkkuja tulee myös syötyä, mutta ei mitään kauheita määriä.
    Paino on onneksi pysynyt ruodussa ja siitä olen ylpeä. En edes muista milloin olen painanut näin vähän.. nimimerkillä nuoresta asti läski ;D

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vautsi, todella mahtava saavutus!! :) Perässä tullaan. ;)

      Poista
  7. Mielestäni tunnisteet ovat yksi hyvän blogin tunnusmerkki, ainakin itse käytän niitä paljon ja koen ne hyödyllisiksi. Toivottavasti et päädy poistamaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mielipiteestäsi, jätän tunnisteet blogiin. On niistä itsellenikkin hyötyä. :)

      Poista