23.1.2014

Paino tänään, vko 77

Pöö! täältä kiireen keskeltä. En ole valitettavasti kerennyt kirjoitella tännekään mitään. Tuntuu, ettei tällä hetkellä juuri  mitään positiivista irtoa, joten olen säästänyt teidät turhilta valituksiltani. :)  No mutta taas on torstai. Ei enää ollenkaan suosikkiviikonpäiväni..


Paino tänään 107,4 kg.
Viikon painonnousu +0,8 kg.
Pudotus yhteensä -22,6 kg.

En tiedä miksi aina petyn tuloksen nähtyäni, kun kuitenkin tiedän etten voi saada tuloksia tekemättä mitään. Ehkä se jokin toivonkipinä yrittää luoda jotain positiivista ajatusvirtaan..
 
Ähhh, mie romahan! (pakko yrittää jo vitsailla tälle tilanteelle :), vaikka totuuden jyvänen tässäkin on..)

10 kommenttia:

  1. Moikka! Minä oon seurannut sinun matkaasi jo kauan aikaa, ja nosta kyllä hattua sille työlle mitä olet tehnyt! Huikea pudotus takana :)

    Olen nyt kuitenkin hieman huolissani sinusta, miten sinä jaksat? En kysy tätä pahalla. Painosi nousee tällä hetkellä, ja olet varmasti pohtinut siihen syitäkin. Mukava olisi blogistakin lukea myös niistä huonoista fiiliksistä, toivottavasti käsittelet niitä jossakin jos et täällä halua sitä tehdä. Näin kaukaa haluaisin kannustaa sinua pysähtymään hetkeksi, pohtimaan kulkemaasi matkaa ja tulevaisuutta. Kuinka paljon mietit onnistumista? Minä nimittäin uskon, että sinulla on kaikki mahdollisuudet onnistua - olethan hienoa työtä jo tehnyt. Älä pohdi liikaa ''epäonnistumista'', mutkat kuuluu matkaan.

    Nyt on varmasti myös se hetki, kun kannattaa tosissaan pohtia erilaisia tukikeinoja. Valmentaja, nettivalmennus, vertaisryhmä, tsemppikaveri? En halua, että tekemäsi kova työ valuu nyt hukkaan. Voimia jatkoon, kirjoittelehan kuulumisia :)

    VastaaPoista
  2. Minä olen ihan samassa tahdissa sinun kanssasi! Jälleen kerran! Kevättalvella aloin seurata blogiasi ja huikeaa muutostasi. Itse tuskailin tuolloin 95-99 kilojeni kanssa. Nyt painoin aamulla juuri saman verran kuin sinä....
    Syksyn aikana sain urheilusta ja terveellisestä ruokavaliosta taas kiinni ja paino oli alimmillaan 103,2 kg, mutta jouluusta jäi syömisvimma päälle. Minulla taitaa olla jonkinsortin ahmimishäiriö ja sen katkaisu on aina todella haastavaa. Alkuun tarvitsen muutaman onnistuneen päivän, mutta viimeisen kuukauden ajan olen aloittanut joka päivä ja viimeistään klo 17 homma on kaatunut. Tänään uusi yritys!
    Tsemppiä sinulle! Olet jo aivan huikean työn tehnyt. Nyt vain herkut pois ja hyvää ruokaa tilalle. Tiedän, helpommin sanottu kuin tehty, mutta uskoa täytyy olla!
    Iloa päivääsi!

    Lotta

    VastaaPoista
  3. Hei, löysin blogisi vasta, kun etsin innostusta omaan projektiini, joka tuntuu tällä hetkellä seisovan varmaan päällään. Hieno pudotus sinulla takana ja voimia vastoinkäymisiin. Ei ne loputtomiin voi jatkua. Jään innolla seuraamaan projektiasi.

    VastaaPoista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Moikka, oon nyt hetken seuraillu sun blogia, ja hienosti oot kyllä saanu painoa putoamaan! Älä muutamista takasin tulleista kiloista murehdi, aina sattuu vastoinkäymisiä, mut nehän on tehty selätettäviksi! :) Tsemppiä jatkoon! Mun mielestä voisit kyllä kirjottaa välillä niistä murheistakin, se vois helpottaa :) Ps. vähän tuli sekoiltua kommentoinnin kanssa, hups :D

    VastaaPoista
  6. Höh.. Tsemppiä! Kyllä se aurinko paistaa vielä risukasaankin :)

    VastaaPoista
  7. Tsemppiä Mariina!
    Mä uskon, että lukemat kääntyvät laskusuuntaan kun kiire elämässä helpottaa.
    Tuo katala kavala kortisoli, se kireen ja stessin ikävin sivutuote, pitää niin tiukasti kiinni jokaisesta kilosta. Toisaalta siihen toimintaan sen kortisolin kyllä on luonto tarkoittanut, mutta ei meitä ihmisiä 'pakenemaan' stressin vaikutuksen alla päivästä toiseen. Kortisolin toiminta ei ole muuttunut, vaikka meidän ihmisten pakenemisen/stressin luonne on vuosituhansien mittaan niin kovasti muttunut.

    Saisiko kiireen kierteen katkaistua jotenkin? Voisiko omaan henkiseen jaksamiseen panostus auttaa kääntämään vaakalukemien suuntaa?

    Hyvää torstaipäivää!

    S - mangosforflamingos.com

    VastaaPoista
  8. Olen myös seuraillut matkaasi ja saanut puhtia omaan painonpudotusurakkaani. Viime vuoden aikana reilusta kymmenestä pudotetusta kilosta söin marras-joulukuussa 7 kiloa takaisin. Toki tiesin syödessäni, mitä tapahtuu, mutta jatkoin huonosta olosta huolimatta. Vaikka urakkani ei ole ollut yhtä iso kuin sinulla niin kyllä se vaan masentaa. Pudotettavaa olisi tuollaiset 20 kg ja vielä jää kiinniotettavaa. Vuoden vaihtuessa mietin kovasti, haluanko oikeasti jatkaa mässäilyä vaikka turvottaa, närästää ja ahdistaa. En halua, mutta mitä pitäisi tehdä? Mikä sopisi minulle, mistä pidän, mihin on aikaa jne. Nyt päätin pitää raakaravintokuurin, jotta pääsisin eroon hillittömästä sokerihimosta ja saada kevyemmän olon. Varsinaista painonpudotusta aion miettiä kuurin jälkeen. Minä sain suurta innnostusta Erica Palmcrantzin kirjoista: Raw Food, elinvoimaa raakaravinnosta, Raw Food, makeita herkkuja raakaravinnosta ja Kevyempään oloon kolmessa viikossa. Kirjat hehkuvat hyvää oloa ja houkuttelevia kuvia, mutta päällimmäisenä jäi mieleen oman kehon kuuntelu ja hieman pienemmän hiilijalanjäljen jättäminen. Ruokavaliotahan riittää joka lähtöön ja tämä miellytti minua. Toki harkintaa käytän joidenkin raaka-aineiden kohdalla. Heitänpä sinulle kolmen viikon haasteen, lähde messiin. Itse aloitan ensi maanantaina.

    VastaaPoista
  9. Älä anna tuon masentaa!

    Itselläni parasta tässä omassa painonpudotuksessani on ollut se, että olen hyväksynyt painon satunnaisen heittelyn. Kestän sen, että lihoin välillä. Kokonaisuutena on suunta kuitenkin oikea. Nämä ovat vain viikkoja pitkässä projektissa. Ihaile tätä omaa mahtavaa polkuasi ja jatka. Sä pystyt siihen!

    VastaaPoista
  10. olisi kiva lukea kuulumisiasi !

    VastaaPoista