Pohdin ajatusta joulukalenterista, mutta kuoppasin sen liian raskaana ja aikaa vievänä ideana. Mutta älähän mittään, nostinkin ajatuksen takaisin ylös. :) Ekstempore tuli idea, että tekisin joulukalenterin ns. aakkoset - muodossa omista ajatuksista, haaveista, toiveista, kompastuskivistä yms. liittyen lähinnä tämän blogin aiheeseen. Eli joka päivä luukku ja kirjain (ehkä joskus parikin jos vaikea kirjain). Miltä kuulostaa? Ihan hullu idea? Oli tai ei, tänään tulee luukku 1. :)
A. Arvostus.
Minulle toisten ihmisten arvotus ja kunnioitus on iso asia. Arvostukseni ihmisiä kohtaan voi tulla monista eri lähtökohdista. Aina ei tarvitse tehdä suuria, että ihmiset arvostavat tai itse arvostan. Pitää vain osata huomata ne pienetkin eleet, yritykset, teot tai sanat, joita toinen yrittää tehdä tai tekee tai sanoo. Pyrin myös siihen, että sanon muille ihmiselle positiivisia asioita.
Vaikka arvostan muita ja muiden ihmisten tekoja ja saavutuksia, en arvosta itseäni. Olen monesti kertonut kuinka huono olen arvostamaan itseäni ja antamaan itselleni armoa. En osaa iloita ja arvostaa niitä pieniä asioita, hetkiä, tilanteita, joita teen tai yritän tehdä. Miksi aina täytyy tapahtua tai tehdä jotain suuren suurta, että voisin antaa itselleni arvostusta?
Kuinka tyytyväisempi ja tarmokkaampi olisin, jos osaisin arvostaa esim. sitä pientä tekoa ja hetkeä kaupassa kun jätin suklaapatukan ostamatta. Mutta eihän sitä kannata arvostaa, söinhän kuitenkin päivällä joulutortun. Miksi elämä täyttyy pelkistä epäkohtien etsimisistä? En tiedä.
Tämä on asia, jonka tiedostan ja haluaisin muuttaa itsessäni. Yritän ja teen töitä sen eteen, että jossain vaiheessa voin taputtaa itseäni olalla jo siitä pienimmästäkin teosta, josta olen tyytyväinen. Tai siitä, että edes yritin. Ei epäonnistumisen jälkeen tarvitse aina moittia ja syytellä itseä. Tärkeintä on se, että edes yrittää.
Yritän siis oppia ja etsiä keinoja parempaan itseni arvostukseen! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti