E. Eilinen.
Tämä ei nyt konkreettisesti tarkoita eilistä päivää vaan yleensä mennyttä aikaa.
Jokaisella meistä on eilinen, menneisyys. Se, miltä se näyttää, on jokaisella erilainen. Jotkut ovat ylpeitä siitä, osa häpeää ja osa katuu. Miksi? Jos filosofisesti ajatellaan, on olemassa vain tämä hetki. Juuri tämä. Ei ole hetkeä tunti sitten tai tunnin päästä. Vain tämä hetki. Miksi murehdimme liikaa mennyttä ja sitä mitä teimme tai jätimme tekemättä.
Syyllistyn tähän itsekin. Usein. "Jos olisin tehnyt niin, kaikki olisi nyt näin. Miksi tein silloin siten, nyt olisin sitä tätä ja tuota. Miksi päätin tehdä niin, tilanne olisi nyt se. Voi kunpa olisin valinnut silloin siten, nyt iloitsisin tästä." Kuulostaako tutulle? Syyllistämällä itseä saamme vain entistä huonomman olon. Niille eilisille päätöksille emme voi mitään. Sen kun osaisimme ja muistaisimme hyväksyä.
Myönnän, että mietin usein kuinka kivaa olisi jos olisinkin silloin ja silloin jatkanut terveellä linjalla. Mietin sitä, miltä tuntuisi olla normaalipainoinen. Miltä tuntuisi nähdä vaa'asta mukavat lukemat. Miltä tuntuisi miettiä ja tehdä asioita ilman, että aloittaisin asian pohtimisen ajatuksella pystynkö/voinko/haluanko/viitsinkö tehdä tätä koska olen ylipainoinen.
Olisinko onnellisempi jos olisin tehnyt eilen parempia ratkaisuja. Ehkä olisin, ehkä en. Sitä en saa koskaan tietää. Siksi onkin turhaa miettiä ja syyllistää menneistä valinnoista. Eilistä et voi muuttaa mutta huomiseen voit vaikuttaa.
Millainen suhtautuminen sinulla on eilisiin valintoihin? :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti