1.7.2013

Ollakko vai eikö olla?

Vakaa tarkoitus oli taas tänään palata ruotuun. Juuu'u, kannattaa silloin valmistautua yhdeksän tunnin työpäivään ilman eväitä (oli aikainen herätys enkä jaksanut tehdä mitään). "Kyllä minä pärjään, syön sitten kotona." Ja arvata saattaa miten nälkä on kotimatkalla. Kaupan kautta kotiin ja ostoskori oli kaikkea muuta kuin terveellistä. Paketti Dominoja, n**kerin suukkoja yms. Ja nyt on taas hyvä fiilis....
 
Ärsyttää edes tälläisiä epäonnistumisia päivästä toiseen kirjoittaa teille mutta haluan olla rehellinen. Aina kaikki ei mene niin kuin elokuvissa. Ja toisaalta en halua kaunistella mitään, eihän se sitten olisi elämää jota elän tällä hetkellä.
 
Saan uskommattoman paljon teiltä ihanaa ja kannustavaa palautetta, kiitos niistä! :) Haluaisin olla kannustusten arvoinen ja itseni ja teidät iloiseksi saavutuksillani. Jotenkin vain on niin vaikeaa palata taas siihen terveempään elämään. Vaikka se on juuri se mitä haluan, mutta vuosikymmenien vietti epäterveellisyyteen on vahvempi. Ainakin toistaiseksi.
 
Olen huomannut, että kun katson tälläkin hetkellä tv:ssä pyörivää Suurin pudottaja - sarjaa, joka ikinen kerta syön jotain samalla. Ja viime aikoina se ei ole ollut sitä mitä ohjelmassa suositellaan. Ihailen heidän suorituksia ja muodonmuutoksia, mutta samalla itse mässäilen juuri toiseen suuntaan siinä muodonmuutoksessa. En haaveile niistä kymmenen kilon viikkopudotuksista vaan niistä iloista, riemuista, onnistumisista ja suurista elämäntapamuutoksista, joita he kokevat ja saavuttavat. Haluaisin itsekkin olla ylpeä itsestäni.
 
Moni voisi miettiä, että mikset vain tee niin että voisit olla ylpeä itsestäsi, miksi syöt niitä herkkuja, miksi valitat jos et tee mitään.. Nii'in, nämä on vaikeita kysymyksiä, ja vasta kun näitä joutuu miettimään, tietää miksi.
 
En ole lopettamassa tai luovuttamassa, halusin vain kertoa teille rehellisesti tämän hetkisiä ajatuksiani. :) Vaikka lupasin olla ajattelematta negatiivisesti, on se vaikeaa. Epäonnistumisista on vaikeaa löytää mitään positiivista.
 
Huomenna on vapaapäivä. Nukun hyvin ja pyhitän päivän omalle hyvinvoinnille. Mietin kaksi kertaa mitä suuhuni laitan, haastan itseni valitsemaan terveelllisiä vaihtoehtoja. Tänään hävitän kaikki roskat (herkut yms.) ja aloitan huomenna jälleen kerran puhtaalta pöydältä.
 
Kiva kun jaksatte aina tsempata näistä aallonpohjista huolimatta!  :)
 
Kuva
 

13 kommenttia:

  1. Tuo kuullostaa tosi tutulta! Kun antaa pikku sormen se vie herkästi koko käden... niin minulla kävi. Ensin ihan vähän herkkuja ja sitten ei olekkaan mitään kontrollia ja jollei sitä tiedosta niin plussaa tulee niin että rytisee. Niitä herkkuja on niin helppo syödä ja "niistä tulee parempi olo". Seuraavana päivänä niistä on aivan kamala morkkis ja sitten jotenkin se taas ajautuu siihen että syö siihen että se vähän lohduttaisi.
    Nyt vaan tosi paljon tsemppiä huomiseen terveelliseen päivään!! Tee terveellisiä herkkuja, syö mansikoita :)

    VastaaPoista
  2. komppaan edellistä ja niinhän se on että kroppa haluaisi aina palata siihen isompaa tilaan takasin mutta älä anna periksi vaan leuka pystyyn ja näytät niille herkuille että pystyt vastustamaan niitä! :) Ja hyvä vinkki mikä mulla on toiminu, älä mene ruokakauppaan nälkäisenä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, nälkäisenä kauppaan menenminen on kyllä suuri virhe. ;)

      Poista
  3. Tsemppiä huomiseen, uuteen alkuun!

    VastaaPoista
  4. Olet tehnyt todella hienon työn tähän saakka! Itse olen huomannut, että parhaiten herkkukierre katkeaa, kun aloittaa syömällä vähän enemmän terveellistä ruokaa. Eli ei kannatta siirtyä suoraan liian pienille kaloreille.
    Tsemppiä!

    VastaaPoista
  5. Itsellä on mennyt kanssa pari viikkoa ihan pipariksi, mutta toisaalta en ole edes yrittänyt ylläpitää dieettiä, vaan saanut syödä vapaasti mitä haluan. Ja väliin mahtui toki juhannus ja toinenkin ryyppäysilta. Olo on turvonnut, ja samaa kertoo vaakakin, joten aloitin eilen dieetin uudelleen, ja tällä kertaa yritän jotakin kultaista keskitietä karppauksen ja superdieetin väliltä, jota viitsisi jatkaa pidempäänkin. Ateriarytmin koitan pitää samana, vaikka se tuntuukin vaikealta näin lomalla, rahka-aamu- ja iltapalasta pidän kiinni, kasviksia syön määrällisesti dieetin mukaan, mutta värillä ei ole väliä, ja lisäksi otan juurekset mukaan jos niitä tekee mieli. Koitan tehdä karppiruuista hieman kevyempiä versioita, mutta en enää missään nimessä käytä kevyttuotteita (olen ollut niitä vastaan siitä lähtien kun aloitin karppauksen). Esimerkkinä eiliset täytetyt suippopaprikat. Karppireseptillä olisin täyttänyt paprikat aurajuustolla, ja kääräissyt ne vielä pekoniin ennen uunissa paistoa, nyt täytin ne kinkulla ja ruohosipulituorejuustolla, ja laitoin pinnalle vain aavistuksen juustoraastetta. Hyvää tuli niinkin, eikä ole ihan yhtä rasvaista, vaikka täysrasvaisia tuotteita käytänkin :)
    Itselleni ei muutenkaan sovi totaalikieltäytyminen jostakin, ja olen todennut, että jos saan hieman vapaammin käyttää aineksia (sekä niitä rasvaisempia tuotteita), niin ei niin helposti tee mieli mitään ylimääräistä. Dieetillä kaikkein kauheinta on se, että jos kerran lipsahtaa, niin siitä tulee hirveät morkkikset, vaikka eihän sen niin pitäisi mennä. Joustavammassa ruokavaliossa ei kuitenkaan tule niitä epäonnistumisen fiiliksiä niin paljon, ja nyt tosiaan itsellä on kokeilussa, että millaisella ruokavaliolla sitä vielä laihtuu :) Menetkö itse vielä täysin SD:n ohjeiden mukaan? Heti eilen kyllä myös sorruin Punnitse & Säästä -kaupan pähkinöihin suklaa- ja hunajakuorrutteella, mutta pääasia että nesteet ovat jo liikkeellä ja vaa'alla luku yli kilon vähemmän kuin eilen :) Tsemppiä sullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos henni mukavasta kommentistasi. :)

      En enää menen SD:n ohjeilla. Ovat kyllä pohjana mutta lisäilen/vaihtelen ruokia fiiliksen mukaan. Aamu-, väli- ja iltapala menee lähes ohjeilla. :)

      Poista
  6. Voi, tsemppiä! Opettelemassahan tässä ollaan, eikä se kellään tapahdu tuosta vain.

    VastaaPoista
  7. Eivät elämäntapamuutokset ja painon pudotukset ole helppoja juttuja, joten ei pidä nyt liikaa soimata itseään; vaikeuksien kautta voittoon pitänee paikkansa tässäkin asiassa. Itse lohduttaudun sillä, että vaikka paino nyt ei laske niin ei se näytä juuri nousevankaan. Paluuta ruotuun on joissain asioissa jo tapahtunut, mutta paljon pitää vielä tsempata. Tavoite vihdoinkin päästä alle 90 kiloon kuunvaihteeseen mennessä, mikä olisi ihan mahdollista, mutta saa nähdä. tuutikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sina tuutikki pääset ysikympin alle. :)

      Poista